Jouluiloa meille kaikille
Jouluiloa meille kaikille.
Vuoden aika on pimeä ja koleahko. Päivät lyhenevät ja pimeä aika vuorokaudessa jatkuu aina joulukuun 23.päivään saakka.
Valo on meille hyvin tärkeä elementti, jo terveydenkin vuoksi. Joh. 8:12 ”Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo”.
Jo ensimmäinen adventti tuo mieliimme toivon, että valo on tulossa ja olemme menossa valoisempia aikoja kohti. Joulun odotus ja sen sisältö vie ajatuksemme suureen tapahtumaan, joka tapahtui Beetlehemissä ajanlaskun alussa: JEESUKSEN SYNTYMÄ.
Enkeli Gabriel, tervehtiessään Mariaa, ilmoitti hänelle, että hän synnyttäisi pojan. Ja hänet pitää ”kutsuttaman Jumalan pojaksi” . Maria sai jo nimenkin valmiiksi. ”Sinun on annettava Hänelle nimi Jeesus”.
Raamatussa, Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa, on kertomus Joulun Herran Jeesuksen syntymästä ja tapahtumista syntymän yhteydessä. Kertomus alkaa sanoilla: ja tapahtui niinä päivinä,…. ja jatkuu….. Maria ja Josef lähtivät verolle pantavaksi….Yöpyminen eläinten suojassa..Marian synnyttämisen aika….. Luuk.2:7” Niin Hän (Maria) synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa”
Raamattu kertoo, että paimenet olivat yöllä kedolla vartioimassa laumaansa.:” Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. He pelästyivät suunnattomasti, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”
Varmaan paimenet kertoivat kokemaansa vielä pitkään vuosien jälkeen, ja etenkin jouluna.
Jo n 700 v ennen Jeesuksen syntymää Jesaja profetoi tapahtumaa seuraavasti: Jes 9:1. ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa valkeus. Ja Jes 9: 5 Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu. Hänen harteillaan on herruus, ja hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas”.
Olisikohan jo tänä jouluna aika viettää Joulua muistellen Jeesuksen syntymää? Hän on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Jeesus on ”tie, totuus ja elämä”. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Raamatun tapahtumat ovat totta vielä tänäänkin. Hän voi antaa elämisen arvoisen elämän jo täällä maan päällä ja sitten meitä odottaa iankaikkisuus Jumalan yhteydessä.
Kun sytytät kynttilää tänä Jouluna, niin muistathan valon tuojaa Jeesusta Jumalan lahjaa.
Joh.3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Jouluiloa meille kaikille.
Reino Pitkänen
Jouluiloa meille kaikille.
Vuoden aika on pimeä ja koleahko. Päivät lyhenevät ja pimeä aika vuorokaudessa jatkuu aina joulukuun 23.päivään saakka.
Valo on meille hyvin tärkeä elementti, jo terveydenkin vuoksi. Joh. 8:12 ”Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo”.
Jo ensimmäinen adventti tuo mieliimme toivon, että valo on tulossa ja olemme menossa valoisempia aikoja kohti. Joulun odotus ja sen sisältö vie ajatuksemme suureen tapahtumaan, joka tapahtui Beetlehemissä ajanlaskun alussa: JEESUKSEN SYNTYMÄ.
Enkeli Gabriel, tervehtiessään Mariaa, ilmoitti hänelle, että hän synnyttäisi pojan. Ja hänet pitää ”kutsuttaman Jumalan pojaksi” . Maria sai jo nimenkin valmiiksi. ”Sinun on annettava Hänelle nimi Jeesus”.
Raamatussa, Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa, on kertomus Joulun Herran Jeesuksen syntymästä ja tapahtumista syntymän yhteydessä. Kertomus alkaa sanoilla: ja tapahtui niinä päivinä,…. ja jatkuu….. Maria ja Josef lähtivät verolle pantavaksi….Yöpyminen eläinten suojassa..Marian synnyttämisen aika….. Luuk.2:7” Niin Hän (Maria) synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa”
Raamattu kertoo, että paimenet olivat yöllä kedolla vartioimassa laumaansa.:” Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. He pelästyivät suunnattomasti, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”
Varmaan paimenet kertoivat kokemaansa vielä pitkään vuosien jälkeen, ja etenkin jouluna.
Jo n 700 v ennen Jeesuksen syntymää Jesaja profetoi tapahtumaa seuraavasti: Jes 9:1. ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa valkeus. Ja Jes 9: 5 Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu. Hänen harteillaan on herruus, ja hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas”.
Olisikohan jo tänä jouluna aika viettää Joulua muistellen Jeesuksen syntymää? Hän on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Jeesus on ”tie, totuus ja elämä”. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Raamatun tapahtumat ovat totta vielä tänäänkin. Hän voi antaa elämisen arvoisen elämän jo täällä maan päällä ja sitten meitä odottaa iankaikkisuus Jumalan yhteydessä.
Kun sytytät kynttilää tänä Jouluna, niin muistathan valon tuojaa Jeesusta Jumalan lahjaa.
Joh.3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Jouluiloa meille kaikille.
Reino Pitkänen
Vuoret väistyköön
”Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty eikä rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.” Jesaja 54:10
Jos olet elämän tuntenut raskaana ja on tullut aika jolloin kaikki jähmettyy paikoilleen,niin lohdutan Sinua Jeesuksen sanoilla: Älä pelkää – minä ole sinut lunastanut, olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.
Kuuletko Jeesuksen äänen kolkutuksen, joka vakuuttaa, että ei ole sellaista paulaa missä Hän ei voisi sinua auttaa. Elämän voima alkaa virrata olemukseesi. Jumalan henki elävöittää. Se avaa virrat erämaahan. On tullut laulun aika. Kaikkivaltias Isä on nähnyt meidän raskaat päivämme.
”Jos sydänmemme ei syytä meitä meillä on rohkea luottamus Jumalaan” 1 Joh. 3:21
Mitä Jeesus sinulle merkitsee ? Kohta seisomme Hänen edessään. Sanoma anteeksiannosta – Pyhän verensä puhdistuksesta vapauttaa kielemme kiittämääm elävää Jumalaa. Pääsimme kuin lintu pyydystäjän paulasta !
Vain Jeesuksella on valta tuomita tai vapauttaa. Hänen vastaanotollaan lausutaan sanat – Sinä olet päässyt heikkoudesta. Sielunvihollisella ei ole meihin minkäänlaista valtaa – valta on Jeesuksen.
Yksi nimi ylitse muiden ! Jeesus nimi. Jumalan sanassa on voima. Jumala valvoo tilaamme.
Laske koko elämäsi Jeesuksen käsiin. Hänen kallis verensä puhdistaa – vihmoo meidät täysin puhtaaksi. Saat alkaa kaiken alusta !
”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne Hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.” Sananl. 3:5-6
Siunausta marraskuulle toivoo Pirjo Lehtimäki
Mikä etuoikeus !
Mikä etuoikeus!
Oletko koskaan ajatellut, mikä etuoikeus sinulla on ollut syntyä maahan, missä sait omalla sydämenkielellä kuulla evankeliumia Jeesuksesta, Hänen rakkaudestaan sinua kohtaan ja syntien anteeksisaamisesta, jonka koit, kun antauduit Hänelle?
Jo koulussa sai ennen vanhaan kuulla raamatunkertomuksia päivän avauksissa. Siellä sai oppia monta kaunista virttä ja laulua, jotka minulle ainakin ovat pääomaa. Laulut alkavat soida ja palauttavat asioita mieleen joskus jo aamuisin - ja muulloinkin.
Juuri nyt nousi mieleen laulu:
Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa. – Jeesus voimansa antaa.
Kohta perään soi:
Syksy jo saa, harmaa on maa.
Koivusta lehtiset pois putoaa.
Lintusten tie etelään vie. Sielläpä kesäkin ikuinen lie.
Sinulla on, toivottavasti, Raamattu omalla sydämenkielellä, joka tehoaa sinuun parhaiten. Ei tarvitse arvailla, mitähän tuokin sana tarkoittaa, jos vierasta kieltä joutuisit lukemaan.
Mitäpä, jos olisitkin syntynyt jossain viidakossa, aivan vieraskielisessä maan kolkassa, missä kukaan ei tiedä Jeesuksesta mitään. Sinä et osaisi lukea eikä sinulle paljon luettavaakaan annettaisi, kun sitä ei olisi! Lähetystyö ei ole turhaa!
Armoa kaikki, sulaa Jumalan lahjaa! Kunpa osaisimme arvostaa tätä Jumalan hyvyyttä meitä kohtaan ja tätä vapautta kuulla ja puhua Jeesuksesta ilman kenenkään vainomielistä tarkkailua! Toisissa maissa ovet pikkuhiljaa sulkeutuvat.
Jeesus onkin tullut vaaralliseksi! Niissä sulkeutuvissa maissa on myös meidän uskon sisaria ja –veljiä. Muistetaan heitä rukouksin.
Näitä miettien muistutan myös itselleni, että olen saanut suuren Jumalan lahjan ihan armosta. Jeesus on todella Vapahtaja, varsinkin uskovien Vapahtaja!
Iloitse kauniista luonnosta ja Jumalan hyvyydestä, sillä:
Paljon on aihetta lapsella kiittää! Jumalan lahjoja kaikille riittää.
Jokainen päivä on aamusta varhain Jumalan armoa, lahjoista parhain.
Kiitollista mieltä ja kunnioitusta Luojaasi kohtaan sinulle toivoen
Anna-Liisa Lindeman
Mikä etuoikeus!
Oletko koskaan ajatellut, mikä etuoikeus sinulla on ollut syntyä maahan, missä sait omalla sydämenkielellä kuulla evankeliumia Jeesuksesta, Hänen rakkaudestaan sinua kohtaan ja syntien anteeksisaamisesta, jonka koit, kun antauduit Hänelle?
Jo koulussa sai ennen vanhaan kuulla raamatunkertomuksia päivän avauksissa. Siellä sai oppia monta kaunista virttä ja laulua, jotka minulle ainakin ovat pääomaa. Laulut alkavat soida ja palauttavat asioita mieleen joskus jo aamuisin - ja muulloinkin.
Juuri nyt nousi mieleen laulu:
Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa. – Jeesus voimansa antaa.
Kohta perään soi:
Syksy jo saa, harmaa on maa.
Koivusta lehtiset pois putoaa.
Lintusten tie etelään vie. Sielläpä kesäkin ikuinen lie.
Sinulla on, toivottavasti, Raamattu omalla sydämenkielellä, joka tehoaa sinuun parhaiten. Ei tarvitse arvailla, mitähän tuokin sana tarkoittaa, jos vierasta kieltä joutuisit lukemaan.
Mitäpä, jos olisitkin syntynyt jossain viidakossa, aivan vieraskielisessä maan kolkassa, missä kukaan ei tiedä Jeesuksesta mitään. Sinä et osaisi lukea eikä sinulle paljon luettavaakaan annettaisi, kun sitä ei olisi! Lähetystyö ei ole turhaa!
Armoa kaikki, sulaa Jumalan lahjaa! Kunpa osaisimme arvostaa tätä Jumalan hyvyyttä meitä kohtaan ja tätä vapautta kuulla ja puhua Jeesuksesta ilman kenenkään vainomielistä tarkkailua! Toisissa maissa ovet pikkuhiljaa sulkeutuvat.
Jeesus onkin tullut vaaralliseksi! Niissä sulkeutuvissa maissa on myös meidän uskon sisaria ja –veljiä. Muistetaan heitä rukouksin.
Näitä miettien muistutan myös itselleni, että olen saanut suuren Jumalan lahjan ihan armosta. Jeesus on todella Vapahtaja, varsinkin uskovien Vapahtaja!
Iloitse kauniista luonnosta ja Jumalan hyvyydestä, sillä:
Paljon on aihetta lapsella kiittää! Jumalan lahjoja kaikille riittää.
Jokainen päivä on aamusta varhain Jumalan armoa, lahjoista parhain.
Kiitollista mieltä ja kunnioitusta Luojaasi kohtaan sinulle toivoen
Anna-Liisa Lindeman
Sana syyskuulle
Sinun syntisi on anteeksi annettu !
Elämässä koettua: Muutin Ruotsiin 1969 huhtikuussa. Työtilanne talvisin oli aika huono Ähtärissä 21 vuotiaalle nuorelle. Silloinen tyttöystävä (nykyinen vaimo) oli jo saanut lastenhoitopaikan sukulaisten luota Göteborgista. Suuri auton valmistaja otti suomalaisia mielellään työhon Torslandan tehtaille. Kaverina ja tulkkina minulla työtä hakiessani oli tyttöystävän isoveli. Sain kielitaidottomana työtä autotehtaan maalaamosta maalipintojen hiojana/korjaajana. Työt alkoivat pääsiäisen pyhien jälkeen 14.4.1969. Asunnon saimme työkavereitten kanssa työpaikan läheisyydessä olevalta parakkiasuntolalta. Kaksi sänkyä pienessä huoneesa. Alkuun ihan hyvä, kun oli niin lähellä tehdasta, mutta hyvin rauhaton ja kova melu viikoloppuisin.
Parin kuukauden jälkeen saimme kaverin kanssa alivuokralais asunnon eräästä suomalaisesta perheestä n. 7 km tehtaalta. Pieni huone, mutta rauhallinen ja hyvä paikka asua, ja siinä sain opetella vieraan maan tapoja. Uskaltaudutiin jopa lähteä Göteborgiinkin tutustumaan. Raitiovaunut oli sinänsä uusi kokemus liikkumisvälineenä. Raitiovaunussa opin ensimmäisen ruotsinkielisen sanan, kun kovaäänisestä kuulutettiin ”nästa”, ajattelin, että tuo täytyy tarkoittaa sanaa ”seuraava”.
Ilmoitin työnhaun yhteydessä, että olisin n.puolitoista vuotta työssä tehtaassa ja sitten muuttaisin takaisin Suomeen. Toisin kävi. Työrupeamaa kertyi melkein 40 vuotta.
Muistan, että majapaikassani öisin rukoilin jonkin verran. Olin käynyt rippikoulun Karstulassa,2 viikon pikakurssin, ja siellä varmaan kehoitettiin rukouksin lähestymään Jumalaa. Ja näin jälkeenpäin ajatellen olin herätyksen tilassa vieraassa maassa pois kodin turvallisesta ilmapiiristä.
Meillä tyttöystävän kanssa tuli särö seurusteluun, joka teki kipeää ja rukous maistui entistä enemmän. Mietin jo takaisin muuttoa Suomeenkin.
Jumala kuulee rukouksia ja toimii niinkuin Hän itse hyväksi näkee !
Eräänä keväisenä yönä 1969 koin unessa asian, joka muutti elämäni. Uni ei ole unohtunut vuosien varrella. Unessa katselin hienoa leiri paikkaa, jossa paloi rakovalkea. Siis kaksi tukkia päällekkäin ja puiden välissä paloi tuli. Muistan ne kauniit värit, jotka olivat siinä paikassa ja tulessa. Siinä unessa seisoessani rakovalkean äärellä kuulin äänen tulesta, joka sanoi: ”SINUN SYNTISI ON ANTEEKSI ANNETTU”.
Raamatussa on sattuvasti kirjoitettuna Jobin kirjassa 33:14 ”Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella, sitä vain ei huomata. 15. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillaan, 16. hän avaa ihmisten korvat ja vahvistaa sinetillä heille antamansa varoituksen, 17. kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta, varjellakseen miestä ylpeydestä, 18. säästääkseen hänet joutumasta hautaan, hänen elämänsä syöksymästä miekkaan.”
Ammulla aikaisin herättyäni menin ulos autolle ja lähdin ajelemaan. Muistan, kun kyselin ja ihmettelin, miksi minulla on niin hyvä olla. En ymmärtänyt uniyhteyttä. Välit tyttöystävän kanssa korjautuivat ja teimme kesälomamatkan Suomeen. En unikokemustani ajatellut sen tarkemmin sen kesän aikana.
Göteborgissa asui eräs perhe, joka oli myös muuttanut Ähtäristä Göteborgiin. Syksyn aikana sunnuntaisin kävimme kylässä heillä. Liisa täti kyseli aina silloin tällöin, että lähtisimmekö hengelliseen tilaisuuteen Skolgatanille. Kerran sanoinkin Liisalle,että ei minua kiinnosta ….. Erään tällaisen sunnuntaivierailun yhteydessä Liisa taas kysyi, että lähtisimmekö kokoukseen. Muistan kun ajattelin että, ”no voi kai sitä lähteä katsomaan, mitä siellä touhutaan”.
Jumalan kutsusta on Jobin kirjassa luvussa 33:29 kirjoitettuna että ”Jumala tekee kaiken tämän miehelle kaksi, jopa kolmekin kertaa”. Kun menin Ebeneserin kokoushuoneeseen sisälle, niin tunsin hengen ilmapiirin, jonka olin kokenut unessani keväällä. Sama ihana rauhan ilmapiiri pyyhkäisi sydämeni sopukoissa.
Kävimme syksyn aikana kokouksissa aika ahkeraan. Meni aina tammikuulle asti, kun eräs evakelista tuli kysymään penkin vieressä, että ollaanko täällä uskossa? En muista mitä vastasin. Evakelista pyysi, että mentäisiin etupenkkiin rukoilemaan. Halusin tehdä sen, ja sanoinkin tyttöystävälleni, että mennään. Kysyin polvistuttuani vielä Arvolta ,joka rukoili puolestani, että ”miten voin uskoa”. Muistan, kun han katsoi minua silmiin ja sanoi, että rukoillaan yhdessä ja sano jälkeeni tämä rukous. Hän vielä vakuutti minulle rukouksen jälkeen, että nyt olen Jumalan lapsi.
Jumalalle jättäytyminen tapahtui tammikuussa. Menimme naimisiin Eijan kanssa kesälomalla Suomessa. Raamatulliselle kasteelle saimme mennä sitten kotiseurakunnassamme Göteborgissä syksyn aikana. Liityimme seurakuntaan ja olemme saaneet elää Jumalan perheessä myötä- ja vastoin käymisissä vuosien aikana.
Jumala lähetti maan päälle rakkaudessaan oman poikansa Jeesuksen meitä ihmisiä varten. Jeesus on syntiemme sovittaja. Hän sovitti ristillä kuollessaan syntimme kerta kaikkiaan. Raamatun mukaan, joka uskoo Jeesukseen, ei joudu ikuiseen eroon Jumalasta, vaan uudestisyntyy ja saa jo täällä ajassa tehdä turvallisesti matkaa Isän seurassa. Tie taivaaseen on vielä auki tänäänkin. Kun Jeesus sinua kutsuu pelastukseen sisälle, ja yhteyteensä niin, vastaa – KYLLÄ HALUAN ! Minun rukoukseni oli, kun jättäydyin vuonna 1970 oli ”ota minut”. Sinullekin kuuluu nämä sanat: ”Sinun syntisi on anteeksi annettu”.
Siunaavin ajatuksin.
Reino Pitkänen