HUHTIKUU

KUKKASET OVAT PUHJENNEET MAAHAN JA LAULUN AIKA ON TULLUT!

Kevät tuli sittenkin!

Pääsiäinenkin ehti mennä, mutta sen sanoma säilyy. Jeesus täytti sen tehtävän, minkä Isä hänelle antoi. Hän, meidän Uhrikaritsamme, meidän Vapahtajamme antautui uhriksi meidän edestämme. ”Se on täytetty”, hän huusi, ja kallisti päänsä antaen henkensä. Hän ANTOI henkensä, sillä hän sanoi:”Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni” ja Jumalan taivas iloitsi. Voitto oli saatu.

Lähdin eräänä päivänä veden läheisyyteen katselemaan, mitä lintuja on jo tullut.

Aika pian ilmestyi tien viereen, aidan taakse, ihan kuin näytiille, kolme harmaahanhi pariskuntaa rivissä, tasaisin välein. Parittain ne seisoivat ja kyllä tuli selväksi kuka on koiras ja kuka naaras. Naaraat siinä kainosti vaikenivat. Kun parit olivat esittäytyneet, niin ne lähtivät omiin toimiinsa. Kesä on lähellä, iloitsin.

Taivas on usein sininen ja meillä on paljon kaunista katseltavaa. Jumalalle kiitos, ettei meillä ole sotaa eikä pommit ole turmelleet kaunista maatamme. Se on Jumalan suurta armoa. Rauha on Jumalan suuri lahja.

On erikoista, että minun polulleni tulee usein kevään tullen lintu, joka laulaa minun mielestäni ihan selvästi:”Kiitä, kiitä, kiitä!” Se lintu on niin pieni, etten ole vielä saanut nähdä sitä läheltä, vaikka usein koitankin tarkkailla sitä. Päivänä muutamana se on lähtenyt mukaani korkealla istuen ja laulaen ja paikkaa vaihtaen ja muistuttaen minua kiitollisuudesta. Sanoin puoliääneen ylöspäin tähyillen:”Ai, nyt sinäkin olet jo tullut.” Jotenkin liikuttaa mieltä, kun se kehotus tulee niin kauniilla tavalla ja se synnyttää kiitosta minussakin huolimatta siitä millainen päivä on ollut ja mitä on elämässä tapahtunut. Jumala puhuu tavalla jos toisella, kunhan maltamme hiljentyä ja kuunnella.

Valmistu Herran kansa,                 Nöyryyttä, hiljaisuutta

Nyt vastaan ottamaan,                  Jumala rakastaa,   

Kun saapuu taivaastansa             Ei kärsi kopeutta,

Kuningas päälle maan.                 Ylpeitä vastustaa.

On hänet armostaan                    Kun sydän haluinen

Maailman valoks´suonut,             Herraansa odottaapi,

Armahtajaksi tuonut                     se tietä valmistaapi

Jumala neuvossaan.                    ulolle Jeesuksen.

Virsikirjasta no 7, 1. ja 3. säkeistö 

Herra siunatkoon Sinua ja varjelkoon sinua. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

Sinua siunaten ja ihanaa kevättä sinulle toivoen

Anna-Liisa Lindeman

Katso Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin !

Profeetta Jesaja tuo esille Jeesuksen sovitustyötä  luvussa  53: jakeissa 6. Ja 7. ” Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. ”

Daavid psalmissa 23 kutsui Jumalaa Hyväksi paimeneksi.

 ”Herra on minun paimeneni ei minulta mitään puutu.”  Joku on sanonut: Rikas ei ole hän jolla on kaikkea,  vaan hän jolta ei mitään puutu.

1 Piet 2:25.” Sillä te olitte eksyksissä niinkuin lampaat, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.”

Lammas on arka ja säikkyvä eläin. Nälkä, kylmä, pelko ja kärpaset vaikuttavat niin , että lammas  säikkyy ja on peloissan. Paimenen läsnäolo tuo turvallisuutta lampaille ja koko laumalle. Ilman paimenta lampaat voisivat jopa menehyä. Joh 10 :26 ja 27.” Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani” (Jeesus puhuu fariseuksille). ” Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.”  Hyvä paimen johdattaa lampaansa raikkaille vesilähteille ja vie janoisen elämän veden lähteelle.

Paimen ohjaa ja etsii meitä,  kun sitä anomme ja pyydämme.  Vaikka olis pimeitä laaksohetkiä,  niin ei tarvitse pelätä. Paimen vie viheriäisille niityille lampaansa lepäämään. Luuk 15:1.” Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä. 2. Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan". 3. Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:  4. "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää? 5. Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten. 6. Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut'. 7. Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse. ”

Sauva oli paimenella työkalu, jolla hän ajoi petoeläimet pois läheltä laumaa. Sauva toi turvallisuutta lampaille. Ps 23:4.” Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.”  Paimen voiteli lampaiden päät  öljyllä, joka suojasi lampaita kiusallisilta hyönteisiltä. Pyhä Henki on meille öljy ja suoja tässä ajassa, suojaten ajatusmaailmamme.

Ps 23:5.” Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen”  Ei tarvitse pelätä !!  Rauha on sisäistä rauhaa.

”Katso Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!.” Uhrikaritsa,  Jeesus Jumalan poika sovitti ristillä meidän syntimme. Hän kuoli, nousi ylös kuolleista ja hän elää tänään. Hän haluaisi lausua sinulle sanat:” Sinun syntisi on anteeksi annettu” ja johdattaa sinut omaan laumaansa. Sano Jeesukselle rukouksessasi ”MINÄ TAHDON”

Vielä nykyajassakin Jeesus kysyy : ”Rakastatko Sinä minua”  Millä tavalla Sinä vastaisit tähän kysymykseen ?  Kun Jeesus kysyi kolme kertaa tätä asiaa Pietarilta, niin hän vastasi:  ”Herra sinä tiedät kaiken”. Tämä vastauksen kuultuaan,  Jeesus antoi Pietarille tehtävän : ”Ruoki minun lampaitani”. Tätä ruokaa löytyy meille tämän ajan ihmisille  Raamatusta mm. Pietarin kirjoittamista kahdesta  kirjeestä.

Psalmista 23:6 luemme: ”Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti”. 

Reino Pitkänen

JEESUS PELASTAA   

Kun lähestymme Jumalaa niin Hän lähestyy meitä.

Pyyntömme olkoon nöyrä. Sanoen - Jumala ole minulle

syntiselle armollinen ! Pyyhi pois rikokseni  veresi tähden.

Anna minun kokea uusi siunaus elämässäni ja perheessäni.

Herra, Sinä voit meidät parantaa ja antaa uuden voiman, että

jaksamme juosta tässä kilvoituksessa silmät luotuina Herra Sinuun.

Itse emme voi itseämme auttaa, mutta Sinä olet parhain auttaja.

Jeesus sanoo, että Hän on tie, totuus ja elämä ! Mutta meille jää

tien valitseminen - valitkaamme siis elämämn tie !

Jeesus tahtoo olla meidän apumme ja lohtumme kun maailma kiehuu -

sodan melskeet lähestyvät. Jeesuksella on valta pysäyttää myrskyt ja sodat.

Daavid kirjoittaa. Ps 46:10  Hän lopettaa sodat maan ääriä myöten. 

Ole turvallisella mielellä. Hän on voittaja ! Usko Jeesukseen pelastaa

meidät tulevalta tuholta. Kun tulimme uskoon - luovutimme elämämme 

Jeesukselle ja meistä tuli hänen lapsiaan. Olemme maailmassa, mutta

emme maailmasta.

Taivas on meidän tuleva kotimaamme. Ei ole meillä pysyvää kotia täällä.

Parempaa on edessäpäin. Sairaudet ja kärsimykset jotka tänään

masentaa ja tekee vaelluksemme vaikeaksi, on kerran poissa.

Rukoillaan yhdessä, että tämä vuosi 2024 olisi rauhan ja muutoksen aika.

Luovutetaan Herralle taakkamme. Hän ohjaa meitä perille asti.

Kun syntimme ovat anteeksi annetut Jeesuksen veren tähden - suuri

riemu ja kiitollisuus täyttää sydämemme. Totisesti !

PS 50:23: Jotka kiitosta uhraa, se kunnioittaa Minua. Joka pitää huolen 

vaelluksestaan, se saa nähdä pelastuksen, jonka Jumala antaa.

Siunattua Uutta Vuotta !

Pirjo Lehtimäki

VUOSI 2024

Edellisen vuoden Joulu on jo jäänyt taakse ja uusi vuosi pyörähtänyt alulleen.

Mieleen nousee kauan sitten opittu laulu ja siitä toiveikas lause:

Oi, jos vuosi alkava, oisi Luojan siunaama!

Otin Hengellisen Laulukirjan muistin virkistykseksi ja yhdyn tähän rukoukseen:

Oi, jos koittais päivä uusi

Sydämeen nyt jokaiseen,

Uusi toivo orastaisi,

Syttyis usko Jeesukseen.

Silloin vuosi alkava

Oisi Luojan siunaama.

Miten totta se onkaan, että ilman uskoa ei ole siunaustakaan, jos ei puhuta negatiivisista siunauksista, jotka voivat muuttua oikeiksi siunauksiksi.

Mutta, Ihan totta, Usko Jeesukseen kantaa ja luo toivoa silloinkin, kun kaikki vaikuttaa synkältä. Kun nyt ajattelee tätä aikaa, missä elämme, uutisissa kuuluu paljon vähemmän mukavia asioita. Sodat lisääntyvät ja pahan valta kukkii. Miksi näin, vaikka kuinka rukoillaan?

Mitä kertoo Raamattu?

Mitä Jeesus sanoikaan opetuslapsilleen, kun nämä kysyivät Häneltä:

”Mikä on sinun tulemisesi ja tämän aikakauden päättymisen merkki?”

Matteuksen evankeliumi 24. Luku ja jakeet: 4 – 9.

”Jeesus vastasi heille:” Varokaa, ettei kukaan eksytä teitä. Sillä monet tulevat minun nimessäni ja sanovat:`Minä olen Kristus´ja eksyttävät monia.

Te saatte kuulla sodan ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää pelästykö! NÄIN TÄYTYY TAPAHTUA, mutta se ei ole vielä loppu.

Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja monin paikoin tulee nälänhätää ja maanjäristyksiä.

Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua. Silloin te joudutte ahdistukseen, monia teistä tapetaan, ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden.”

Mitä tapahtuukaan nyt Jeesuksen syntymämaassa. Siellä on sota! Ja koko maailma saa nähdä nämä asiat, missä sitten asuvatkin.

Jeesus tulee takaisin ja näin Hän itse siitä kertoi: ”Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja näkyy länteen asti, niin on oleva IHMISEN POJAN TULEMUS.”

( Voit itse avata Raamattusi ja lukea mainittua lukua jatkaen, mitä sen jälkeen tapahtuu. Muista, että Jeesus antaa rauhan sydämeesi, jos sitä ei vielä ole. Hän sovitti syntimme ristillä ja uskomalla Hänen sovitustyöhönsä ei ole aihetta pelkoon.)

Siunattua vuotta sinulle toivoen

Anna-Liisa Lindeman

Jouluevankeliumi

1Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. 2Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. 3Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. 4Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, 5verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. 6Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. 7Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

8Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. 9Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. 10Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: 11teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. 12Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

13Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

14"Kunnia Jumalalle korkeuksissa,

ja maassa rauha

ihmisten kesken,

joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

15Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti". 16Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. 17Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. 18Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. 19Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. 20Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

Marraskuu 2023

Vuoden aikana marraskuu voi olla pimeä ja synkkä. Kylmät tuulet puhaltavat ja päivä lyhenee. Puut raaskuntuu ja käy odottamaan talvea. Pimeys sattaa vaikuttaa meihin  myös hyvinkin kielteisesti. Voimme olla allapäin ja ajatusmaailma kielteinen. Sinä ja minä tarvitsemme valoa ihan tavallisessa arki elämässä, päivittäin eri tilanteissa.

Jeesus sanoi itsestään: Joh. 9:5 Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo. Japsalmista 119:105 luemme ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni”.

Jeesus toi valon maailmaan kaikkia meitä varten. Hän on voittanut pimeyden vallan. Hän täytti Isän tahdon. Hänen hyvyytensä ja ja sovitustyönsä seurauksena voimme elää valossa ja valon lapsina. Raamatun sana ja sen sisältö on hyvä ohje meille kaikille. Sana ohjaa meitä ja valaisee matkaa tehdessämme. Jumalan antamassa valossa ei ole varjoja. Se ympäröi meidät. Hänen kirkkautensa on kirkas. Siinä on pimeyden väistyttävä.

Joh.8:12. Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".

Miten turvallista onkaan kulkea Jeesuksen kanssa nykyisessä maailmanajassa, joka on hyvin pimeä ja kaoottinen monessa asiassa. Hän valaisee tietämme joka päivä meidän elämässämme, jos sitä vain haluamme. Jeesus eläessään maan päällä neuvoi aikalaisiaan, ja kehoitti heitä seuraamaan Häntä. Sokea mies tien vieressä rukoili ja huusi: ”Jeesus armahda minua”. Jeesus pysähtyi miehen luo ja kysyi ”mitä tahdot että, sinulle tekisin!”. Mies vastasi ja sanoi, ”että saisin näköni jälleen.” Hän halusi nähdä valon.. Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: ”Tapahtukoon uskosi mukaan.” Ja mies sai näkönsä takaisin.

Joh. 12:46. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

Jeesus tuli pimeään maailmaan meidän syntisten ihmisten vuoksi. Hän haluaa sinulle ja minulle olla valona, ettei meidän tarvitsisi kulkea pimeydessä. Jeesus kutsuu Sinua: ”Tule ja seuraa minua”. Vastaa myöntäväsi, niin näet asioita aivan eri valossa.

Matt. 5: 15. eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

Joskus uskovia arvostellaan siitä, että aina ne ”tyrkyttävät” sitä omaa uskoaan muille. Mutta ei lamppua voi panna vakan alle. Siitä voi tulla vaaratilanne:Tulipalo.  Sentähden vielä haluamme kertoa sinulle iloisin ja valoisin silmin, että Jeesus Kristus on kuollut sinun syntiesi puolesta ja sovittanut kaikki sinun sytisi ristillä kärsiessään. Hän nousi ylös kuolleista ja istuu nyt Isän olikealla puolella ja viestittää sinulle: ”MINÄ RAKASTAN SINUA- SEURAA MINUA”.

Valoa marraskuulle.

Reino Pitkänen

Lokakuu

Syksy on jälleen tullut, ja se tuo mukanaan jonkinlaisen aivan kuin luvallisen vauhdin hiljentymisen, tasaantumisen..

Raamattua lukiessani olen viime aikoina yhä enemmän ja enemmän ihaillut Jeesuksen tapaa kohdella ihmisiä eri tilanteissa. Hänellä oli aina oikeat sanat jokaiselle kysyjälle. Ja raamattu sanoo Jeesuksesta, että  ”Hän oli täynnä armoa ja totuutta. ” Eikö meillä hänen seuraajillaan tulisi myös olla näin ?

Luukas 13: 23-24 kertoo jonkun kysyneen Jeesukselta: ” Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat ? ” Mutta hän sanoi heille: ” Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, minä sanon teille, yrittävät päästä, mutta eivät voi. ”

Matteus 7: 13-14 sanoo saman asian: ”Menkää sisään ahtaasta portista, sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monet menevät siitä portista sisään. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen. ” ja Jeesus sanoo vielä 21.s jakeessa: ” Ei jokainen, joka sanoo minulle  ” Herra, Herra”, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon ”. Jeesus oli aloittanut toimintansa julistamalla: ” Kääntykää (tehkää parannus ) sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle ! ” Matt. 4 : 17.

Matteuksen 7. Luku päättyy sanoihin: ” Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan, sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa. ”

Niin, Jeesuksella on kaikki valta vielä tänäkin päivänä. Tämä maailma ei näe, eikä usko tähän valtaan, ja siksi se pilkkaa. Tulee päivä, jolloin taivasten valtakunta tulee näkyvällä tavalla. Silloin jokainen ihminen saa tekojensa mukaan, ja pilkkaajat vaikenevat lopullisesti. Suurinta on se, että Jeesuksella on vielä tänä päivänä valta antaa syntejä anteeksi. Luuk. 5 : 24.

Luukas kertoo luvussa 18 : 9-14 kahdenlaisista ihmisistä:  ” Muutamille, jotka olivat vakuuttuneita omasta vanhurskaudeestaan, ja halveksivat muita, Jeesus kertoi tämän kertomuksen:  ” Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus ja toinen publikaani. Fariseus asettui seisomaan ja rukoili itsekseen näin: ” Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset. Riistäjät, väärämieliset,huorintekijät, en myöskään sellainen kuin tuo publikaani.  Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikesta, mitä ansaitsen.”   Mutta publikaani seisoi taaempana eikä tohtinut kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ” Jumala, ole minulle syntiselle armollinen. ”  Minä sanon teille: hän meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei. ”

Samoin on tänä päivänä. Aito sydämen rukous ” ole mimulle syntiselle armollinen ! ” liikuttaa  vieläkin taivaallisen Isämme sydämen. Se on rukous, johon aina vastataan ! Onhan Jeesus kuollut Golgatalla syntiemme tähden ja hän on jo kärsinyt rangaistuksen, joka olisi kuulunut meille ! Siksi hän saattaa sanoa Joh. 6: 37  ” Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos. ”

Jos et vielä tunne Jeesusta omana pelastajanasi, pyydän :  Otathan tämän kalliilla hinnalla maksetun pelastuksen vastaan, ettei armo jää turhaksi kohdallasi, ja ettet jäisi lavean tien kulkijaksi, jonka loppu on iankaikkinen kadotus ; Jeesuksen omien sanojen mukaan.

Silloin saat kuulla Jeesuksen sanat juuri sinulle: ” Poikani, tyttäreni, sinun syntisi  annetaan sinulle anteeksi. ”

Siunattua syksyä , Jeesuksen seurassa !

Eija Pitkänen

Herra on minun paimeneni PS 23

Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minut oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi
ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa
päivieni loppuun asti

SYYSKAUSI ON ALKANUT SEURAKUNNASSAMME

Loma-aika on takana ja uudet haasteet edessämme. Näin aluksi toivon jokaiselle tämän sivun lukijalle siunattua syksyä ja toivorikasta mieltä Pyhässä Hengessä.

Vaivannäkö ei ole turhaa Herrassa ja yhteistyö antaa voimia itsekullekin.

Oletko käynyt katsomassa kirkkorakennustamme loman jälkeen? Siellä on ihan erilaista kuin ennen. Tellingit vielä ympäröivät maalareiden ja muiden puurtajien työn suojana. Työ jatkuu vielä useamman viikon, mutta odottakaamme kärsivällisesti tuloksia ja uuden ajan alkua. Herra ei meitä ole hyljännyt, vaikka väki onkin vähentynyt. Itse odotan, että kirkkokansa enentyy ja saamme kokea todellista Hengen yhteyttä keskenämme. Sitä siunattua Herran läsnäoloa, joka rakentaa ja elvyttää sisimmän.

Mielessäni soi laulu H.L. 249

1.Jumalan armo ja rakkaus Jeesuksen kuolemaan vei.

Vapahtajaan jos uskomme vaan, muuta Hän vaadi ei

Kerto:

Käy nöyränä, katuen Jeesuksen luo;

se ainoa ehtonsa on.

Hän vastaasi rientää ja anteeksi suo

Ja työnsä vie voittohon.

2. Jumalan armo ja rakkaus kuuluvat sinullekin.

    Jeesus on synnit sovittanut, turvaudu ristihin.

3. Jumalan armo ja rakkaus ainoa toivosi on.

    Jokainen työsi, ansiosi kerran on arvoton.

Elokuu alkaa ehtoolliskokouksella, siis TURVAUDU RISTIHIN!

Keskiviikkona käynnistyy Lähetyksen Päiväpiiri  ja tähän loppuun voinkin kertoa teille rakkaat terveiset Filippiineillä toimineilta Simo ja Raija Lagereilta, joiden kanssa saimme viettää muutaman päivän.

Eipä tällä kertaa muuta kuin sylin täydeltä Jumalan hyvyyttä sinulle toivoen

Anna-Liisa Lindeman

JOKA KORKEIMMAN SUOJASSA ISTUU

KAIKKIVALTIAAN VARJOSSA YÖPYY

SANOO HÄN HERRA ON MINUN LINNANI

TURVAPAIKKA JA JUMALANI

TAHDON AIN ASUSTAA HERRAN SUOJAAMANA

HÄNEN LUONAAN MUN SIELUNI ON TURVASSA

PELKO POIS PAKENEE SYDÄN RAUHAN JO SAA

KÄSI HERRAN KUN MUA SUOJELEE

SINUT PÄÄSTÄÄ HÄN POIS PAULASTA

SULILLANSA HÄN SUA SUOJELEE

ALLA SIIPIENSÄ OLET TURVASSA

KILPI ON USKOLLISUUTENSA

TAHDON AIN ASUSTAA HERRAN SUOJAAMANA

HÄNEN LUONAAN MUN SIELUNI ON TURVASSA

PELKO POIS PAKENEE SYDÄN RAUHAN JO SAA

KÄSI HERRAN KUN MUA SUOJELEE

ET SÄ PELJÄNNE YÖN KAUHUJA

ET RUTTOA KULKUTAUTIA

TUHAT KAATUKOON VAIN SINUN SIVULTASI

EI SE JÄRKYTTÄÄ VOI RAUHAASI

TAHDON AIN ASUSTAA HERRAN SUOJAAMANA

HÄNEN LUONAAN MUN SIELUNI ON TURVASSA

PELKO POIS PAKENEE SYDÄN RAUHAN JO SAA

KÄSI HERRAN KUN MUA SUOJELEE

PUHE:

TÄMÄ LAULU ON SANOMA

JUMALAN SYDÄMMELTÄ

LAULU JONKA SANOILLA

JUMALAN IHMISET KERTOVAT

KOKEMUKSTAAN RAKASTAVASTA TAIVAAN ISÄSTÄ

VAIKKA TÄNÄÄ PELKÄISIT ANTAA

ELÄMÄÄSI HÄNEN KÄTEENSÄ

TAHDON SINUN KUMMINKIN TIETÄVÄN

ETTÄ LUOTTAMUS JUMALAAN

ON USKOVAISEN IHMISEN SIELUSSA

KUIN VÄKEVÄ VIRTA

SILLOINKIN KUN PIMEYDEN VOIMAT RIEHUVAT

ELÄMÄN MYRSKYT PAUHAAVAT

TAI SAIRAUS KOETTELEE

ISÄN RAKKAUS ON JUMALAN IHMISEN

ARKI TODELLISUUTTA

KOSKAAN ET VOI PAETA

ELÄMÄN KOVIA LYÖNTEJÄ

MUTTA VOIT VAIN VOITTAA HÄNEN KANSSAAN

HÄNEN JOLLA ON KAIKKI VALTA JA VOIMA

EIKÄ HÄN KOSKAAN JÄTÄ SUO YKSIN

ENKELVARTIO KÄY TEILLÄSI

ETTEI JALKASI LOUKKAANTUISI

KÄDET RAKKAHAT KANTAVAT SUOJATEN

YLI KUILUJEN VAARALLISTEN

TAHDON AIN ASUSTAA HERRAN SUOJAAMANA

HÄNEN LUONAAN MUN SIELUNI ON TURVASSA

PELKO POIS PAKENEE SYDÄN RAUHAN JO SAA

KÄSI HERRAN KUN MUA SUOJELEE

Vitamiineja, joita me kaikki tarvitsemme !!

Luonto on herännyt ja pukeutuu kauniiseen ”juhlavaatteesensa” näin kevään aikana. Sade on myös tärkeä kasvulle luonnossa. Me ihmisinä tarvitsemme eri vitamiineja voidaksemme hyvin. Voin ehdottaa sinulle parasta vitamiinia, joka vaikuttaa hyvinvointiin elämän eri tilanteissa. Gal.5:22,23 tuo asian elävästi esille: “Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.” Edellä mainitut sanat/asiat ovat paras vitamiiniruiske mitä ihminen voi omistaa. Tämän ajan ihminen tarvitsee juuri näitä ”vitamiineja”

Sosiaaliturva ja kansakunnan hyvinvointi puhuttaa maamme päättäjien keskuteluissa ihan hallitusta myöten. Mutta osataanko hyvinvointia etsiä oikeista lähteistä?.  Mitkä asiat saavat ihmisen voimaan hyvin?.  Ukonainen elämä voi olla ihan tasapainossa, mutta sydän huutaa tyhjyyttään !. Sisäinen elämä pyytää ”leipää” ja vettä janoonsa.

Jeesus kehoittaa meitä etsimään ”vitamiineja” oikeasta lähteestä:

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon.” Mar.11:28.

Tai: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö. Joh. 14:27.

Tai: ”mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, sille ei ikinä tule jano. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään” Joh. 4:14.

Yllä luetut raamatunkohdat ovat sitä oikeata ”vitamiinia” meille kaikille. Elämä Jeesuksen seurassa, rauha sydämessä ja lähde, joka kumpuaa inkaikkiseen elämään.

Vitamiiniruiskeet voi meillä olla erilaisia. Kysyinkin muutamilta, mikä on tärkeintä elämässä juuri tällä hetkellä:

J, vastaa: Pelastus ja terveys sekä kiireetön yhdessä olo perheen kanssa.

K, vastaa: Jumala, perhe ja ystävät.

H, vastaa: Juuri pohdimme ruokajakelun henkilöstön kanssa, onko resursseja tehdä kaikkia niitä tehtäviä, joita on srk: n keskellä. Autamme täysillä Ukrainan pakolaisia ja heidän ympärillään olevia tarpeita. Kenttä on konkreettisesti tullut asuin- ympäristöömme. Eteenpäin vauhdilla, mutta kehoa kuunnellen.

Jumala on sanassaan luvannut johdattaa meitä elämän eri alueilla. Se on suurta lahjaa. Ps. 84:8 ”He kulkevat voimasta voimaan, heidät nähdään Jumalan edessä Siionissa.” Hyvä mieli on kuin alituiset pidot !. Raamattu opettaa meitä: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesivirroille tasaista tietä, jolla he eivät kompastu..”.

Aistit auki näin kesän ollessa kauneimmillaan! Katsellaan taivaan lintuja ja kedon kukkia, Hän pitää niistä huolen, niinkuin meistäkin. Kuunnellaan ja nähdään Jumalan suuria tekoja. Nautitaan oikeita ”vitamiineja”.

Ilosanoma on vielä tarjolla kaikille ihmisille. Sanoma, että Jeesus Kristus on sovittanut meidän syntimme, on vielä voimassa. Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki siunaa askeleemme ja on puolustajamme matkaa tehdessämme. Rukous on meille tärkeä vitamiini, joka vie lähelle Vapahtajaamme. Hän kuulee hiljaiset huokauksetkin.” Niinpä minä (Jeesus) sanon teille: Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” Luuk.11:9.

Kesäkuista auringon paistetta ja lämpöä sydämeen.

Reino Pitkänen

                                          Toukokuu

Näin kesän lähestyessä, ajattelin antaa teille luettavaksi vuorisaarnasta osan. Tämä on Jeesuksen julistuksen pääsisältö, jota hän myöskin eli.

Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 2Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
"Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. 
Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. 
Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. 
Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. 
Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. 
Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. 
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. 
Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. 
Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.
Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. 
Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; 
eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 
Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Toivon näin kesän kynnyksellä, että mietit onko tässä jotakin myös sinulle ja minulle miten elän elämäni?

Siunausta sinun elämääsi Jeesus tuli myös sinun tähtesi!

Heimo

Kevättä odotellessa

Nyt on jo maaliskuun loppupuoli. Kevät! Mssä sinä viivyt? Missä ovat leskenlehdet, sinivuokot ja lintuystäväni?

Luulin jo, että kevät on jo ovella, mutta sitten alkoikin taivaalta putoilla valkoisia hiutaleita ja maa tuli valkoiseksi! No, ei se lumi kauan maassa pysynyt.

Lähdin ystäväni kanssa pienelle sauvakävelylle. Mitä näimmekään jo kohta matkan alussa! ”Katso! Leskenlehti. Toinenkin ja yksi nuppu! Kevät on tullut!” Katselimme noita pieniä, kauniinkeltaisia kukkia tien vieressä ja hymyilimme molemmat. Ne olivat meille ensimmäisiä kevään merkkejä ystäväni pihalla kasvaneiden Lumikellojen jälkeen. Toisena päivänä metsäpolulla lauloi jo peipponen ja kevätpuro solisi ihanasti. Kaunista musiikkia!

Sitten siirryimme Raamatun linjalle ja juttelimme Jeesuksen takaisin tulon merkeistä. Niitäkin on jo näkyvissä maailman tilanteessa. Muistelimme Raamatun ennustuksia lopun ajasta.

Esimerkiksi Raamattu Kansalle käännöksen mukaan Luuk.21:9-11 ”Ja kun kuulette sodista ja levottomuuksista, älkää pelästykö. Näiden kyllä täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule heti. Sitten Jeesus sanoi heille:”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee suuria maanjäristyksiä ja monin paikoin nälänhätää ja ruttoa. Pelottavia asioita tapahtuu ja taivaalla näkyy suuria ennus-merkkejä.”

Tämän edellä kirjoitetun Jeesus puhui eläessään maan päällä. Pian on kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäinen. Jeesus nousi haudasta ja ilmestyi opetuslapsilleen. Hän ei jättänyt heitä yksin maan päälle, vaan lupasi heille Lohduttajan, Pyhän Hengen voiman, jonka avulla he voivat toimittaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä.

Mutta ei tässä kaikki. HÄN LUPASI TULLA TAKAISIN.

Lopetan tämän kirjoitukseni lupaukseen ja ihanaan toivoon, joka löytyy Joh. 14:1-3.

”Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan, uskokaa myös  minuun.

Minun Isäni kodissa on monta huonetta. Ellei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille sijaa?

Vaikka minä menenkin valmistamaan teille sijaa, TULEN TAKAISIN ja OTAN TEIDÄT LUOKSENI, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.

Kuinka sitten tietäismme tien sinne, missä Jeesus on? Vastaus Joh.14: 6-7.

Jeesus vastasi:” MINÄ OLEN TIE, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin mnun kauttani. Jos te tunnette minut, tulette tuntemaan myös minun Isäni.

 KKK 202      ”Kevätaamun laulu Golgatalta sielullesi soipi taivainen.

                      Pelastuksen saat sä Jeesukselta, syntikahleistasi vapauden.”

                      Siunattua pääsiäistä! Jeesus on ylösnoussut ja Hän elää!

Anna-Liisa Lindeman

Katsellessamme uutisia ja lehtiä näemme miten maailma on epätoivon vallassa. On sotia, maanjäristyksiä ja nälänhätää.

Minun toivomukseni on, että pysähdymme ajattelemaan ja miettimään mitä edessämme on.

Mikä on minun kohtaloni tässä kaikessa? Olenko valmis kohtaamaan sen, mitä tulossa on?

Usein työnnämme tällaiset asiat pois verukkeella, että ne ovat niin kaukana minusta ja minulla on hyvä olla.

Näitä miettiessäni muistuu mieleeni virsi, jota laulettiin armeijan aamuhartauksissa:

”Joutukaa, sielut, on aikamme kallis,

vuotemme virtana vierivi pois.

Jeesus ei syntisen sortua sallis,

kaikille armosta autuuden sois.

Oi, valitkaa tie, joka elämään vie!

Kohta jo päättynyt päivämme lie.”

Siitä on kulunut 55 vuotta, kun tuota laulua lauloin. Paljon on sen jälkeen tapahtunut. Vuosia myöhemmin sain valita tien, josta lauloin ja kohtasin Jeesuksen omana vapahtajana.

Elämän tie on näin vanhempana tullut aina vain rakkaammaksi.

Toivon sinun, joka luet tätä kirjoitustani, pysähtyvän ja miettivän mihin olet matkalla, ja onko sinulla rauha sydämessä. Vielä on aikaa valita tie, joka elämään vie.

Sanoohan Jeesus:”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” Kun pyydämme Jeesusta tulemaan elämäämme, niin hän tulee. Hän antaa synnit anteeksi ja rauhan sydämeen. Meistä tulee Jumalan lapsia. Pelko katoaa ja me saamme tulevaisuuden ja toivon. Näin elämässämme alkaa uusi vaihe. Emme enää ole yksin, vaan saamme kulkea Jeesuksen seurassa. Kohdatessamme koetuksia ja vaikeuksia, voimme luottaa Jeesuksen apuun ja lohdutukseen.

Tuon tuntemattoman lauluntekijän virren viimeisessä säkeistössä lukee näin:

Laupias Jeesus, käy kanssamme tiellä,

johtaen, nostaen, varoittaen.

Kiusaaja meitä kun tahtoisi niellä,

varjele viekkailta aikeilta sen.

Näin armosi suo, hyvä turvasi tuo,

vie meidät autuuteen Jumalan luo.”

Kun katsot ulos, näet pian kauniita kevään kukkia, jotka muistuttavat sinua Jumalan uudeksi tekevästä voimasta.

Siunattua maaliskuuta sinulle toivoen

Heimo Lindeman

Helmikuu 2023.

Selasin pöytälaatikkoani, josta silmiini osui eräs kirjoitus, jonka olin kirjoittanut keväällä 2005. Ehkäpä siinä olisi joku ajatus, joka voisi rohkaista myös sinua.

”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt, kuulkaa häntä ! ” Matteus 17: 5  (Raamattu kansalle- käännös )

Ihmisen suurin tarve on kokea olevansa rakastettu. Ihminen, joka ei ole saanut, tai ei pysty ottamaan vastaan rakkautta, tuntee helposti häpeää. ”En kelpaa, enkä ole sen arvoinen, että minusta välitettäisiin. ” Eikö ole niin, että häpeä on suomalaisten ” kansallistunne ” ? Tommy Hellsten, teologi ja terapeutti, sanoo eräässä kirjassaan: ” Suomalaiset ovat häpeä- kansaa..” Sodanjälkeinen sukupolvi voi varmaan helpommin yhtyä tähän ajatukseen.

Jeesus, Jumalan Poika, oli maan päällä eläessään myös ihminen, Ihmisen Poika. Hänen tarvitsi kuulla Isältä Jumalalta, että Isä rakastaa häntä. ( Markus 1:11. ) On ilmeistä, että ennen suuria koetuksia Jeesus tarvitsi vahvistavaa vakuutusta Isän rakkaudesta. Tämä Isän ääni tuli taivaasta Hänelle, ennenkuin Henki ajoi hänet erämaahan sielunvihollisen kiusattavaksi. ( Markus 1: 12. ) Sieltä Jeesus palasi voittajana,  ja Hengen voimassa Hän aloitti toimintansa, julistaen taivasten valtakuntaa ja parantaen sairaita.

Me ihmisinä saatamme vaikeuksissa ollessamme kokea suurta hyljätyksi tulemisen tunnetta: ”enkö ollutkaan rakastamisen arvoinen,- Jumala, etkö kuule, etkö välitä..? ” Voi, jospa silloin voisimme sanoa: ” Isä, en ymmärrä, miksi.. mutta luotan sanaasi, että sinä rakastat ja viet asiani voittoon. ”

Jesaja sanoo meillekin Jumalan profeettana: ” Siion sanoo: Herra on minut hylännyt, Herra on minut unohtanut.”   Unohtaako nainen rintalapsensa, niin ettei armahda kohtunsa poikaa ? Ja vaikka hän unohtaisikin,  minä en sinua unohda.  Katso, kämmeniini olen sinut piirtänyt. ” Jes. 49:14-16 R.K .

Me ihmisinä olemme hyvin vajavaisia, jos sen vain tunnustamme. Sukupolvien häpeän perintö istuu lujasti geeneissämme, ja voi yllättää joissain tilanteissa. Itselläni oli tällainen häpeän ja riittämättömyyden tunne keväällä 2005, istuessani ulkopuolisena ja kielitaidottomana Kioton seurakunnan aamujumalanpalveluksessa, japanilaisten uskonystävien ja suomalaisten lähetyssaarnaajien seurassa. Se oli vanha, kurja alemmuuden ja huonouden tunne. Mutta silloin tuli Pyhä Henki avuksi : Hän kertoi sisimpääni, kuinka Jeesus kantoi häpeän ja synnin ristinpuulla. Siinä Hän riippui ristiinnaulittuna, kaikkien katseltavana, runneltuna ja häväistynä. Hänen päällään oli meidän syntimme ja häpeämme, että Hänen rakkaat lapsensa saisivat kokea täydellisen vapauden, synnistä mutta myöskin häpeästä. Siinä sain kokea olevani vapaa vanhoista traumoista, ja saatoin istua iloiten ja ilman jännitteitä näiden uskonystävien seurassa.

Siunattu Pyhä Henki, joka kirkastaa Kristuksen täytettyä työtä !

Raamattu todistaa, että synti ja häpeä, ovat kansakuntien ja yksilöihmisten taakka kautta kaikkien aikakausien. Vain uskomalla Jeesuksen ristintyöhön, saadaan synnit anteeksi ja iankaikkinen elämä.

On tuleva aika, josta profeetta Sefanja sanoo: ” Silloin minä muutan puhtaiksi kansojen huulet, niin että ne kaikki huutavat avuksi Herran nimeä, palvelevat häntä rinta rinnan. ” Sef. 3:9  ”Sinä päivänä sinun ei tarvitse hävetä yhtäkään niistä teoista, joilla olet rikkonut minua vastaan, sillä silloin minä poistan sinun keskuudestasi  ylvästelevät ilakoitsijasi,  etkä sinä sitten enää ylpeile minun pyhällä vuorellani. ” Sef. 3:11. Ja lopuksi tämä : ” Herra, sinun Jumalasi, on keskelläsi, hän on pelastava sankari. Hän iloitsee sinusta suuresti, hän tyynnyttää sinut rakkaudessaan, riemuiten hän sinusta riemuitsee. ” Sef: 3: 17.

Vaikka joutuisimmekin näkemään ja kokemaan vielä vaikeita aikoja, niin meillä on tulevaisuus ja toivo raamatun lupausten mukaan ; koska Vapahtajamme Jeesus elää, saamme mekin elää !

Siunaten: Eija Pitkänen

Rohkaiseva tervehdys Ukrainasta – kaikesta huolimatta

Pari kuukautta ennen sotaa Ukrainan helluntaiunionin johtaja Mihail Panotshko pyysi maansa seurakuntia valmistautumaan siltä varalta, jos sota sattuisi syttymään. Kirkot rupesivat välittömästi varautumaan tätä varten. Yksilökristityt tutkistelivat itseänsä ja valmistautuivat myös hengellisesti mahdollisen sodan haasteisiin.  

Helmikuun jälkeen Ukrainan yli 15 miljoonaa kansalaista on joutunut jättämään kotinsa. Monet ovat matkalla jonnekin tietämättä varmuudella matkansa lopullista päämäärää. Vaimot kaipaavat miehiänsä, lapset itkevät isiään – Lvivin keskusaukiolla 500 tyhjää lastenvaunua muistuttaa syyttömien lasten kuolemasta. Rattaita ei enää tarvita – lapset ovat muuttaneet taivaaseen.

Erikoista on se, että ihmiset etsivät suojaa kirkoista. Turvapaikkojen puutteessa pelokkaat kansalaiset hakeutuvat rukoushuoneiden kellareihin, jotka on valmistettu pommisuojiksi. Nälkäiset jonottavat kirkkojen ulkopuolella ruokaa. Pakolaisista täyttyneet metroasemat saavat uskovia vieraakseen – lauletaan, soitetaan, rukoillaan, todistetaan Jeesuksesta. 

Yllättävää on, että sodan kourissa elävät kristityt ovat viime aikoina kokeneet suurta herätystä. Seurakuntien johtajat kertovat, että kokouksissa käy nyt enemmän väkeä kuin ennen sotaa. Pastori Juri Kulakevitsh, kertoo, että Helluntaiunioni on istuttanut Ukrainaan 24 uutta seurakuntaa elokuun jälkeen. Kastettujen määrä ylittää aikaisempien vuosien luvut.

Mykolajevin helluntaikirkossa oli sodan alettua noin 200 jäsentä, Yli puolet heistä on paennut ulkomaille. Jäljelle jääneet uskovat julistavat sodan keskellä evankeliumia. Hengen tulet syttyivät ja Jumalan valtakunnan rajat rupesivat laajenemaan: Seurakunnan yli 500:n istumapaikan kirkossa pidetään nyt kolme jumalanpalvelusta joka sunnuntai, että kaikki mahtuisivat tilaisuuksiin. Seurakunta on kasvanut maaliskuun jälkeen 80. prosentilla.

Charkivissa eräs helluntaiseurakunta on kasvanut 150:stä jäsenestä 400:ään sodan aikaisina kuukausina.

Onko sodan seuraus automaattisesti herätys, vai onko tämä vain Ukrainan ilmiö? PEF:n puheenjohtajana toiminut Pelle Hörnmark kertoo, että herätyksen salaisuus on Pyhän Hengen vaikutuksen lisäksi myös siinä, että Ukrainan kirkot harjoittivat evankeliointia jo ennen sotaa. Seurakuntien istuttaminen on kuulunut heidän DNA:han jo vuosia – se on ollut heille luonnollinen ilmiö.

Nykyinen herätys on vain jatkumoa aikaisemmin eletylle Kristus-keskeiselle elämälle. Sodan kehykset vain vahvistavat sen tehoja. Jumalan valtakunnan rajat eivät laajene itsestään, koska Hänen valtakuntansa on sisäisesti meissä (Luuk 17:21). Mutta me voimme toiminnallamme levittää sen rajoja.

Vuoden alussa elimme Euroopassamme sotaa edeltävää aikaa. Nyt se on muuttanut kymmenien miljoonien ihmisten elämän. Me näemme, miten se hiipii meitä hitaasti aina vain lähemmäksi. Nyt on aika tehdä valmisteluja. Jumala haluaa luoda meille herätykseen johtavat puitteet. Siksi meidän tulisi tutkia itseämme, puhdistautua ja valmistautua sadonkorjuuseen, niin kuin ukrainalaiset ovat tehneet, ettei herätys vain kulkisi ohitsemme.

Tämä voisi täydentää joulun ja uuden vuoden ajan sanoman – että Jumalan lähetti oman poikansa – paremmin kuin mikään muu, ainakin meidän omassa elämässämme.

Rauli Lehtonen 

JOULUKUU 2022

HOOSIANNA, DAAVIDIN POJALLE!

Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon Hän!

Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen!

Tätä kirjoittaessani maa on saanut valkoisen lumipeitteen pitkän ja aika lämpimän tuntuisen syksyn jälkeen. Marraskuun lopulla laulettiin Hoosiannaa Daavidin Pojalle ja joulun odotus käynnistyi.

Jeesus Kristus, meidän Vapahtajamme, syntyi pimeään maailmaan. Hän antoi meille Joulun. Tuo ihmeellinen Rauhanruhtinas alistui Isän tahtoon ja syntyi ihmisenä nuoren Maria-äidin kautta tuomaan toivoa ihmiskunnalle sovittamalla syntimme Ristin puulla. Uskomalla Hänen sovintoverensä voimaan, me saamme vastaan ottaa syntien anteeksi saamisen ja iankaikkisen elämän.

Rauhanruhtinas! Me tarvitsemme Sinua!

Tämänkin vuoden aikana on maailmassa ollut sotaa, kapinaa, vihaa ja tuhoa monin paikoin. Ihmiset pelkäävät ja rukoilevat rauhaa. Vaikka meillä ei nyt ole ulkoista sotaa tässä maassa, mielet ovat olleet monesti niiden luona, jotka kärsivät taistelujen keskellä. Koitetaan ojentaa auttavaa kättä edes jossain muodossa, että elämä voisi jatkua. Meillä on ollut niin äärettömän hyvät olot moneen muuhun maahan verrattuna. On ollut vettä ja sähköä, ruokaa ja juomaa ja ylen paljon muutakin, mikä monelta puuttuu.

Onko Taivaallinen Isämme saanut kiitoksemme kaikesta tästä?

Näitä etuja on alettu nyt kaventaa ja kehoitetaan säästämään vettä ja sähköä ja ruokatarpeet kallistuvat vähin erin. Pitää opetella ”kaventamaan leipää” ja välttää tuhlausta.

Joka tapauksessa elämme joulun odotuksessa. Suunnittelemme jopa myyjäisiä!

Voimme jakaa omastamme ja auttaa edes vähän todella avun tarpeessa olevia.

Jeesus opetti:”Autuaampi on antaa kuin ottaa”. Kyllä siitä hyvän mielen saa.

JUMALA antoi meille esimerkin. Hän antoi rakkaimpansa, oman ainosyntyisen Poikansa, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.

Tapahtui Beetlehemissä

Luuk. 2: 6-7

”Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet SEIMEEN, koska heille ei ollut tilaa majatalossa.” Näin syntyi joulun lapsi, Meidän Vapahtajamme.

Siunaus sinun jouluusi! Anna-Liisa Lindeman

Syksyn pimein kuukausi, marraskuu on taas tullut ja tällaisena maailman aikana se voi monien mielestä tuntua erityisen raskaalta. Nousee kysymyksiä: onko Jumala unohtanut olla armollinen? Missä on Hänen apunsa?

Läpi raamatun saamme lukea tilanteista ja aikakausista, jolloin Jumala itse sanoo: ”Vaikka minä hajoitan, minä myös kokoan, minä särjen, mutta minä myös korjaan.” Jumalan tulisilmät valvovat jokaista ihmistä, jotta Hän voimallisesti auttaisi jokaista, joka Hänen puoleensa kääntyy ja apua pyytää. Hän, kaikkivaltias Jumala, sallii murhetta, mutta Hän myös lohduttaa.

Jumala itse on kokenut suurimman tuskan hetken Golgatalla antaessaan pyhän ja viattoman poikansa Jeesuksen kuolemaan ihmiskunnan syntien puolesta. Se oli sovitusuhri, joka maksoi Isälle kaiken. Vain tämän uhrikuoleman ansiosta voi jokainen ihminen saada syntinsä anteeksi ja iankaikkisen elämän kerran taivaassa.

Raamattu sanoo:” Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. ” 2. Kor. 5: 19-21. (Raamattu kansalle-käännöksen mukaan.)

Sinä uskova ystävä, joka tunnet itsesi pieneksi ja heikoksi: myös sinä saat olla tämän suuren pelastussanoman viejä. Työ on jo täytetty Golgatalla, ja sinä saat olla julistamassa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä, siellä missä on katuva ihminen.

Golgatan uhri on voimassa tässäkin pimeässä ajassa. Sielun pelastus on tärkein asia kautta maailman aikojen. Sinulle, joka et vielä tunne Jeesusta, luen Hebrealaiskirjeestä sanat: ”Jos kerran enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana ja jokainen rikkomus ja jokainen tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkan, kuinka me voisimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta.” Hebr.2:2-3. R.k- käännös.

Miksi antaisit pelastuskutsun mennä ohitsesi ja kadottaisit sielusi? Jumala kutsuu armossaan tänä päivänä, huomisesta ei ole tietoa, omistammeko sitä edes. ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. ” lupaa raamattu Room. 10: 13.

Voit rukoilla kanssani: ” Herra Jeesus, tässä olen, eikä minulla ole sinulle tuotavana muuta kuin epäonnistumiseni. Anna minulle minun syntini anteeksi ja ota lapseksesi. Haluan antaa elämäni sinulle. Aamen ”

Jeesus sanoo: ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en ikinä heitä ulos.” Joh.6: 37.

Siunaten: Eija Pitkänen

Syksy saapuu!

Katsoessamme ulos luontoon, huomaamme puiden lehtien alkaneen kellastua.

Syksy tekee tuloaan. Monella on kiire poimimaan puolukoita, noita punaisia supermarjoja, jotka sisältävät terveellisiä aromeja. Toiset rakastavat syksyistä sienimetsää ja sen antimia.

Syksy tuo ihmisten mieliin monenlaisia ajatuksia. Toisille syksy väriloistoineen on vuodenajoista kaunein. Joillekin syksyn sateet ja tuulet aiheuttavat jopa masennusta ja toivottomuutta.

Samalla kun puut ja pensaat pudottavat lehtensä, niissä on uuden elämän alku. Kesällä valmistuu uudet silmut jälleen uuteen elämään.

Jumala on tehnyt kaiken niin kauniisti ja ajallaan. Luonnossa ei mikään ole sattuman varassa, vaan kaikella on tarkoituksensa ja tehtävänsä.

Ihmisen elämäkin on määrätynlaista kiertokulkua. Me synnymme, kasvamme ja samaan aikaan vähitellen vanhenemme. Meille on annettu etsikkoaika, jolloin voimme löytää Jumalan ja tarkoituksen elämällemme. Sanoohan Raamattu Sarnaajan kirjassa 12: 1 ”Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat”. Monet löytävät todella Luojan ja Jumalan jo nuoruudessaan. Miten suurta onkaan, kun on löytänyt Jumalan ja tarkoituksen elämälleen, saanut kokea syntien anteeksisaamisen ja löytänyt yhteyden Jeesukseen. Tämä on kuin uuden elämän ihme.

Kuuluuko tämä uuden elämän löytäminen kaikille?

Sinä, joka kipuilet epäonnistumisien ja syyllisyyden kanssa, masennuksen ja murheen täyttäessä elämäsi. Sinä, joka et näe mitään valonpilkettä missään, juuri sinulle kuuluu tämä Jeesuksen kehoitus: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon”( Matt. 11:28). Jeesuskin oli kiusattu niinkuin mekin, mutta Hän kuoli ristillä ja sai aikaan iankaikkisen sovituksen ja Raamattu kertoo, että” kaikille jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi”.

Tässä tapahtuu se luonnon ihme mikä on syksyn sanoma: vanha kuolee pois antaakseen tilaa uudelle elämälle.

Sinun vanha elämäsi kuolee ja saat syntyä uuteen elämään Jumalan yhteydessä.

Jumala haluaa tehdä sinun elämässäsi uutta. On vain kysymys siitä, haluatko sinä Jumalan tulevan elämääsi, se on sinusta kiinni. Siksi toivon sinunkin sanovan, minkä itsekin olen omalla kohdallani kerran sanonut: ”Tapahtukoon sinun tahtosi minun elämässäni”.

Toivotan sinulle Siunattua syksyä. Heimo

Kuka on oikea lähetyssaarnaaja?

Joskus sunnuntai-iltaisin käyn nuorimman poikani kanssa suosikkigrillissämme syömässä. Yleensä hän tilaa suuren kanakebabin ja minä saman ruoan, mutta lasten annoksen. Se huvittaa yleensä turkinkielisiä ravintolan omistajia varsin paljon – mutta mitäs´ teet, kun nuoremmat kasvavat ohitse ja tarvitsevat yhä enemmän ravintoa. Muutamia kertoja olen ”erehtynyt” kertomaan kebabin laittajille työmatkoistani lähetyskentille, vaikken varsinaisesti tiedäkään heidän uskonnollisista taustoistaan. Eilen ajattelin mielessäni että onkohan se oikeata lähetystyötä, jos noin vain vahingossa ajautuu keskusteluissaan hengellisaiheisiin teemoihin - ja jos vastaanottaja on ulkomaalainen? Onko etnisyys jumalallisissa maailmoissa tärkeämpi ehto lähetystyölle kuin maantieteelliset rajat?

Kun kotimatkalla rupesimme keskustelemaan pojan työharjoittelupaikasta ja siitä, minne hän voisi mennä harjoittelemaan, niin kertoipahan vain yht´ äkkiä, että voisi tulla vaikkapa työpaikalleni harjoittelemaan, jos saisi ... Hän oli nimittäin ajatellut tulevaisuudessa voivansa tulla vaikkapa lähetyssaarnaajaksi! Vaatimattomasti hän tiedusteli, mitä lahjoja ja kykyjä oikealta lähetyssaarnaajalta vaaditaan? Kotiinpäin ajellessani rupesin asiaa pohdiskelemaan hiukan syvällisemmin. Olinkohan muutoin edes itsekään ihan oikea lähetyssaarnaaja, kun enimmäkseen työskentelen pastorina Göteborgissa ja lähetystyön merkeissä matkustelin vain 50 prosenttia virastani.

Kun Aabraham sai Saaransa kanssa kutsun lähteä maastaan, suvustaan ja isänsä kodista siihen maahan, jonka Jumala hänelle osoitti – tehdäkseen Jumalan nimen tunnetuksi kaikkien kansojen keskuudessa – niin olikohan edes hän oikea lähetyssaarnaaja, tai Joona joka kalan vatsan kautta lopulta ajautui Niiniveen kaupunkiin?

Siirtolaisetkin tarvitsevat Jeesusta!

Pari vuotta sitten vein Liettuan helluntaiherätyksen johtajan Rimantas Kupstysin Tukholman Finska Filadelfian maahanmuuttajien kokoukseen, jonne 120 pakolaista tuli kuuntelemaan hengellistä musiikkia ja Jumalan Sanaa. Kahvilassa heille tarjottiin maukasta ruokaa ja ennen kotiinlähtöä he saivat myös mukaansa seurakuntalaisten keräämiä vaatteita.

Kun tilaisuuden johtaja lopuksi kysyi, kuinka moni heistä oli ensimmäistä kertaa elämässään kristillisessä kokouksessa – kirkossa – noin 50 heistä kohotti kätensä ilmaan. Tilaisuuden jälkeen keskustellessani joidenkin kanssa, ymmärsin että monet olivat hyvin otettuja selkeästä evankeliumin julistuksesta, joka tuulahduksen tavoin antoi heidän elämälleen aivan uudet ulottuvuudet. Mutta anteeksi kysymykseni: Oliko tuo illan tilaisuus suomalaisessa seurakunnassa sittenkään ihan oikeata lähetystyötä? Ja jos se oli, niin mikä osa siitä – se että kuljetin saarnaajan omalla autollani kirkolle, arabian kielelle tulkattu puhe, maukkaat tarjottavat, ahkeruudella kerätyt vaatteet, vai upeasti laulavan romanisolistin herkät soinnut ja sävelet?

Kun vuosia sitten sain mahdollisuuden tutkia isoäitini kuoleman jälkeistä jäämistöä, niin käsiini osui sattumalta hänen kirjoittamansa kirje, jonka olin autuaallisesti unohtanut. Siinä hän kertoi miten hän lähes joka päivä rukoili, että minusta tulisi vanhempana lähetyssaarnaaja. Kun 30 vuotta kirjeen kirjoittamisen jälkeen luin uudestaan viestin kellastuneita lehtiä, sydämeni murtui kokonaan ja kyselin mielessäni, jos ehkä sittenkin voisin joskus tulla Herran ihan oikeaksi lähettilääksi. Jos vaikka voisin välittää hyvän sanoman niille kansoille, jotka eivät milloinkaan ole kuulleet evankeliumia. Silloin minustakin voisi joskus vanhana vielä tulla ihan oikea lähetyssaarnaaja, vaikka nuo kansat sitten asuisivatkin kotikaupungissani, tai vaikkapa vain minun naapurissani.

Rauli Lehtonen